You are browsing the archive for raiskaus.

Henri Heikkinen: minäkin vastustan aborttia!

December 20, 2011 in Abortti, Analyysit, Uutiset

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Timo Soini ilmoitti, ettei hyväksy aborttia missään oloissa, ja perustelee kantansa elämän suojelemisella sekä katolisen kirkon kannalla. Aihe on vaikea, eikä Soini sitä kovin mielellään ota esiin, minkä vuoksi muut ehdokkaat tietenkin häntä siitä hiillostavat.

Kyseessä oli ehkä suomalaisen politiikan suoraselkäisin teko sitten Risto Rytin eron. Todennäköisesti Soini nimittäin juuri torpedoi oman presidenttikampanjansa aika rankasti.

Paavo Arhinmäen mielestä abortissa on kyse perimmäisestä ihmisoikeudesta. Avuttomien ihmisten tappaminen on toki ollut aina osa ihmisluontoa ja (kansallis-)sosialistisissa maissa suorastaan harrastus, mutta en nyt katsoisi sen kuitenkaan olevan mikään perimmäinen ihmisoikeus.

Silläkin uhalla, että minut julkisesti lynkataan sanon tässä, että vastustan itsekin aborttia kaikissa tilanteissa.

Minun on ylipäätään vaikea käsittää, miten ihmisen tappamisen oikeuttaminen olisi jotenkin liberaalia. Kun puhutaan vain äidin raskauden taakasta unohdetaan täysin elävän, vaikka vielä syntymättömän ihmisen oikeus elämään.

En kuitenkaan koskaan ikinä haluaisi käskeä muiden toimia juuri minun näkemykseni mukaan.

Jos ihmiselämän päättymisen alkuunsa tahtoo ottaa omalletunnolleen ja yhteiskunta sen hyväksyy, niin siitä vain. Minä vastustan yleensä uusia kieltoja, mutta jos yhteiskunnan enemmistö päättää sallia ihmisen tehdä itselleen ja lähimmäisilleen jotain minulle vastenmielistä, mikä minä olen sitä kieltämään?

Oleellista liberalismissa on juuri se, että sallii myös muiden elää omien näkemystensä mukaan, kunhan niitä ei pakoteta itselle.

Valitettavasti juuri Soinin tapauksessa nähdään, että liberaaliksi itsensä nimittävät ihmiset raakkuvat kuorossa heti jos jollain sattuu olemaan ”väärä” mielipide.

Suomalainen ajattelumalli on nimittäin varsin mustavalkoinen. Mikäli en hyväksy jotain, pitää se kieltää kaikilta muiltakin. Tästä Soininkin lynkkaaminen kumpuaa. Suomalaisilla on aikamoisen pitkä matka liberalismiin. Liberalismi kunnioittaa jokaisen ihmisen oikeutta ainutkertaiseen elämäänsä.

Käytännössä tämä abortinvastaisuus on tarkoittanut esimerkiksi omassa elämässäni sitä, että sain lapsen alle 20-vuotiaana, eikä taustalla isompaa suunnittelua ollut. Juuri armeijasta päässeellä miehellä oli opinnot hädintuskin aloitettu. Ei siinä auta kuin ottaa itseä niskasta kiinni, mennä töihin ja ostaa asunto. Jos silloin tyttöystäväni olisi halunnut keskeyttää raskauden, en kuitenkaan olisi lähtenyt estämään häntä. Nanosekuntiakaan ei silti omassa mielessäni käynyt abortti, enkä ole katunut sitä koskaan.

Joskus edessä voi olla poikkeuksellinen pakko, jolloin valinta on tehtävä äidin ja lapsen hengen välillä. Sellaisessa tilanteessa abortti olisi luultavasti todennäköisin vaihtoehto. Vertaan sitä tilanteeseen, jossa kahdesta uhrista voi pelastaa vain toisen. Kuitenkin yli 90% aborteista tehdään ns. sosiaalisista syistä.

Miksi sitten vastustan aborttia? Koska kannatan elämää. Mikäli on ihmiselämän puolella, ei voi kannattaa aborttia missään olosuhteissa, ellei ole älyllisesti täysin epärehellinen ihminen. Kysymys ei ole minulle millään tavalla uskonnollinen, vaan rationaalinen ja moraalinen.

Lue lisää.

Onko abortti murha?

April 28, 2011 in Abortti, Analyysit, Vauva

Tapetaanko abortissa ihminen vai ei? Koska jos todella tapetaan, abortti olisi historian suurin joukkomurha, pelkästään Suomessa suoritetaan joka vuosi yli 10 000 aborttia.

Keskustelu abortista on periaatteessa yksinkertaista: jos sikiö on ihminen, kenelläkään ei  voi olla oikeutta tappaa sitä. Syyttömän ihmisen tappaminen on aina väärin.

Milloin ihmiselämä alkaa? Sopivin tieteenalue antamaan vastaus on biologia. Biologian mukaan hedelmöityksen jälkeen (kun siittiö yhtyy munasoluun) syntyy uusi ainutlaatuinen DNA. Tämä uusi olento on itsenäinen (kasvaa ja kehittyy itsenäisesti ja jatkuvasti). Tsygootti ei kuulu äidin ruumiiseen, vain elää sen sisällä ja saa siltä ravintoa. Hedelmöitys on ainoa hetki jolloin syntyy uutta geneettistä tietoa, sen jälkeen sikiö kehittyy, mutta mitään uutta ei synny.

Seitsemässä viikossa (ennen kuin nainen useimmiten edes tietää olevansa raskaana) uudella lapsella on jo kaikki aikuisen sisäelimet eriasteisissa kehitysvaiheissa. Hänen sydämensä lyö ja hänellä on aivotoimintaa. Kymmenenteen viikkoon mennessä kaikki elimet toimivat. Vauvalla on kädet, jalat, sormet, kynnet, varpaat, pää, suu – hän osaa jo tehdä erilaisia ilmeitäkin muiden taitojen kuten nielaisemisen, peukalon imemisen ja kuperkeikan tekemisen lisäksi.

Tieteen perusteella ei voida sanoa, ettei sikiö ole ihminen. Sen vuoksi abortin kannattajat turvautuvat epätieteelliseen terminologiaan, mm. ”henkilö”, ”persoona”, ”eliö” jne. Sanoja joilla ei ole tieteellistä merkitystä.

Abortin kannattajat perustelevat oikeutta aborttiiin yleensä epätieteellisesti. Epätieteellinen peruste rikkoo falsifioinnin periaatetta eli on testaamaton. Esimerkiksi kysymykseen, milloin ihmisestä tulee “persoona”, saadaan haluttu vastaus määrittelemällä “persoona” sopivasti.

Biologian mukaan ihminen on homo sapiens sapiens. Syntymättömän lapsen erottaa syntyneestä ihmisestä vain riippuvuusaste, ravitsemustapa, koko ja kehitysvaihe. Ei mikään näistä tee ihmisestä ihmistä. Mikä tekee ihmisestä ihmisen on ihmislajiin kuuluminen.

Kun logiikka osoittaa selvästi, että abortti on murha, keskustelu käännetään tunnealueelle. Abortista puhutaan naisten oikeuksien pelastajana.

Oikeus tehdä ruumiimme kanssa sitä, mitä me haluamme. Minä olen täysin sen puolesta, että naisilla on oikeus ruumiimme, mutta ongelma on että kyseessä on myös toisen ihmisen ruumis. Jokaisen vapaus loppuu siihen, missä toisen vapaus alkaa. Ensimmäinen oikeus kaikista oikeuksista on oikeus elämään.

Entä jos nainen raiskataan?

Onko lapsi syyllinen siihen, että hänen isänsä on raiskaaja? Raiskauksessa on 2 uhria: äiti ja poika. Meidän on puolustettava molempia. Raiskattu ei saa tappaa raiskaajaa, vaikka se auttaisi voimaan paremmin, miksi hän saisi tappaa syyttömän uhrin?

Uhri ei saa tappaa edes raiskaajaa, vaikka se saisi hänet tuntemaan olonsa paremmaksi. Miksi hän saisi tappaa rikokseen täysin syyttömän lapsen? Ei ole lainkaan selvää, että trauma parantuu surmaamalla lapsi. Päinvastoin, sellainen teko synnyttää niitä pääsääntöisesti lisää.

Lopuksi, vuonna 2007 tehtiin Suomessa 10 783 aborttia, josta 9 oli eettisistä syistä (termi sisältää myös insestit ja samankaltaiset syyt). Samana vuonna 9 324 aborttia tehtiin sosiaalisista syistä!

Tietyissä tapauksissa äiti voi olla vaarassa ja leikkauksen/hoidon sivuvaikutuksena on sikiön kuolema. Tämä ei ole abortti, koska vauvan kuolema ei ole harkittu asia, vaan sivuseuraus.

Loppujen lopuksi abortti on viattoman ihmisen harkittu tappo. Siihen ei kenelläkään ole oikeutta. On aika avata silmämme, sillä kun me keskustelemme abortista, tuhannet ihmiset kuolevat.

22 kelvotonta väitettä abortin puolesta

March 30, 2011 in Abortti, Analyysit

Aborttikysymys on todellisuudessa hyvin yksinkertainen, vaikka se yritetään tehdä julkisessa keskustelussa vaikeaksi ja monimutkaiseksi. Loppupelissä asia tiivistyy yhteen ainoaan kysymykseen: Mikä syntymätön lapsi on? Jos se ei ole elävä ihmisolento, mitään tekosyytä aborttiin ei tarvita. Jos se on, mikään tekosyy aborttiin ei ole riittävä.

Totuus on yksinkertainen, mutta se ei miellytä meitä. Ihminen pitää enemmän ns. mielihyväetiikasta, jonka perustana on kysymys: “Mitä minä haluaisin, ja kuinka voisin oikeuttaa sen?” Tästä seuraa mitä villeimpiä yrityksiä perustella moraalisesti väärää toimintaa siksi, että se ei ole niin epämukava tapa.

Aborttikeskustelussa esiintyy paljon väitteitä, jotka ovat terveellä järjellä ajateltuna silkkaa pötyä. Niiden sisältö vain on muotoiltava uudelleen niin, että väitteen ydin näkyy riittävän selvästi. Usein myös abortin vastustajat ajautuvat perusteluissaan sivuraiteille ja sotkeutuvat tilastotietoihin silloin, kun ne eivät edistä johdonmukaista pohdintaa.

1. Abortin muuttaminen laittomaksi ajaisi naiset puoskarien käsiin tai kotikonsteihin. Tällaiset toimenpiteet voivat olla hyvin vaarallisia äidin hengelle.

Tällaisen väitteen sattuessa kohdalle on sekä tarpeetonta että epäjohdonmukaista paeta tilastoihin, joiden mukaan naisten terveysriski ei ole merkittävästi kohonnut maissa, joissa he eivät saa aborttia laillisin keinoin. Yksityinen ihminen näet uskoo aina olevansa poikkeus tilastoista, ja jos riski, jota hän ei tahdo ottaa, on promillenkaan suurempi, hän protestoi äänekkäästi. On olemassa paljon yksinkertaisempi ja johdonmukaisempi lähestymistapa.

Käytännössä väite nimittäin tarkoittaa: “Kun nainen yrittää omin neuvoin harkitusti surmata puolustuskyvyttömän ihmisen, hän voi samalla vahingoittaa itseään. Sivistysvaltion tulee tukea ja auttaa naista niin, että tämä voi suorittaa surmatyön vaarantamatta omaa terveyttään.”

Asian ytimeen osuva vastaväite kuuluu yksinkertaisesti: Miksi yhteiskunnan pitäisi auttaa surmaajaa ja estää tätä vahingoittamasta itseään? Tuleeko poliisin lainata pamppuaan, ettei jengiläisen tarvitse lyödä vihollisjengin edustajaa paljain käsin? Hänen kätensähän voi murtua tappelussa.

Väite edustaa äärimmäistä itsekeskeisyyttä, jopa anarkismia. On kuin sanoisi: “Aion ryöstää tämän kaupan, oli se laillista tai ei. Jos teette ryöstöstä rikoksen, joudun ehkä murtautumaan ikkunan läpi, ja tällöin saatan vahingoittaa itseäni. Pääsette vähemmällä vaivalla, kun annatte minun tehdä, mitä minua huvittaa.”
Read the rest of this entry →

Live Action paljastaa Planned Parenthood -järjestön rikkomukset

March 8, 2011 in Abortti, Analyysit, Uutiset, Vauva


Lila Rose on 21-vuotias tyttö. Hän on kameran avulla paljastanut rikkomuksia, joita tehtiin aborttikeskuksissa Pohjois-Amerikassa: yhteistyötä parittajien kanssa, naisten seksuaalisen hyväksikäytön tukemista, rahan ottamista rasisteilta afroamerikkalaisten abortoimiseksi, väärennetyn lääketieteellisen tiedon antamista, lapsen hyväksikäytön verhoamista jne.

Tiedän että tätä lukiessa monet ajattelevat:
-Siksi abortin pitää olla laillista ja luotettavien yhtiöiden vastuulla, niin kuin Väestöliitto Suomessa tai sen amerikkalainen partneri Planned Parenthood.
Paitsi että kaikki yllä mainitut rikkomukset ovat olleet Planned Parenthood -järjestön tekemiä.

Nuorten järjestö paljasti tämän kaiken. On mahdotonta tietää, paljonko muita rikkomuksia tehdään aborttia tarjoavissa sairaaloissa, koska viranomaiset eivät tätä halua tutkia. Tämä on Yhdysvalloissa käynyt ilmi erityisesti Women’s Medical Society (WMS) keskuksesta. WMS:n tiedettiin rikkova terveydenhoidon sääntelyä, vuonna 2000 yksi nainen kuoli siellä tehdystä abortista, vuonna 2009 nepalilainen nainen Karnamaya Mongar kuoli siellä ja Pennsylvania Department of Health -päällikön ainoa teko oli sanoa ”no, ihmiset kuolevat”. Vuonna 1994 päätettiin että WMS-keskuksesta ei enää tehdä tarkastuksia ”poliittisista syistä”. Rikosilmoitukset sisältivät mm. hyväksikäyttöä, vauvojen tappamista, ja muita rikoksia. Kukaan ei tehnyt mitään.

Tämä ei koske vain Pohjois-Amerikaa. Ison-Britannian valtio julkisti että aborteissa 66 vauvaa on syntynyt elossa, mutta jätetty kuolemaan. Espanjassa on todistettu että tietyissä naisklinikoissa annettiin uusille äidille abortoituja vauvoja ja heidän vauvansa myytiin ottoperheille.

Nämä kaikki ovat rikkomuksia jotka tavalliset ihmiset ovat ilmoittaneet. Montako tämäntyyppistä tapauksia on ympäri maailmaa? Voimme olla varmoja että todella paljon.
Syy on selvä. Joku joka tuhoaa vauvoja ammatikseen, tekee rahan vuoksi mitä hyvänsä. Voimme miettiä: minkälainen ihminen on se joka opiskelee noin 8 vuotta lääketiedettä ja sen opiskeltua keskittyy sikiöiden tuhoamiseen? Selvästi he jotka ovat niissä videoissa:

Yhdysvaltain edustajanhuone on äänestänyt helmikuun 18. päivä, että valtion rahoitus Planned Parenthood -järjestölle lopetetaan. Edustajainhuone on parlamentin alahuone, ja abortin vastustajien on Yhdysvalloissa nyt keskitettävä huomionsa parlamentin ylähuoneeseen senaattiin, joka ratkaisee aloitteen läpimenon.

Abortin edellytykset maalaisjärjellä ajateltuina

April 28, 2010 in Abortti, Adoptio, Analyysit, Vauva

Suomen lain mukaan abortti ei ole vapaa. Raskaana oleva nainen voi pyytää raskauden keskeytystä kuitenkin tietyin edellytyksin. Abortti voidaan suorittaa vain sairaaloissa, joilla on lupa suorittaa keskeytyksiä. Lain mukaan abortista päättää viranomainen, mutta käytännössä raskaana oleva nainen tekee päätöksen.

Ennen 12. raskausviikkoa abortti on dekriminalisoitu seuraavin edellytyksin:

1.                     lapsen synnyttäminen tai hoito olisi kohtuuton rasitus,

2.                     lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta,

3.                     äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias,

4.                     naisella on jo neljä lasta,

5.                     lapsen uskotaan olevan vammainen.

Myöhempää aborttia varten tarvitaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä lupa, joka voidaan myöntää äidin nuoren iän, lapsen vakavan vamman ja muiden syiden perusteella. Määräaika on 20. raskausviikko (tai vammaisen lapsen kohdalla 24. raskausviikko).

Pohditaan näitä edellytyksiä maalaisjärjellä ajateltuna:

  1. Jos lapsen synnyttäminen tai hoito olisi kohtuuton rasitus.

Lukuiset tutkimukset ovat osoittaneet abortin jälkeisen oireyhtymän (post-abortion syndrome) olevan yleinen ongelma abortin tehneille naisille1. Abortin jälkeiseen oireyhtymään kuuluvia oireita ovat mm. anoreksia, bulimia, pahoinvointi ja oksentelu, päänsärky sekä psykiatriset sairaudet (masennus, hallusinaatiot, painajaiset jne.). Abortti tehdään naisen tilanteen helpottamiseksi, mutta siitä saattaa koitua enemmän ongelmia kuin mitä lapsen synnyttämisestä olisi aiheutunut. On myös maalaisjärjen mukaista, että on traumaattisempaa abortoida kuin synnyttää ”ei-tahdottu” lapsi.

          2. Lapsi on saanut alkunsa raiskauksesta.

Tämä on tilanne on hankalampi. On vaikeaa vaatia naista tilille pahasta teosta, jonka joku muu on tehnyt, vahingoittaen häntä syvästi. On kuitenkin syytä miettiä vaihtoehtoja abortille: entä jos nainen synnyttäisi lapsensa ja sen jälkeen hänelle annettaisiin eri mahdollisuuksia? Vangittua raiskaajaakaan ei tuomita kuolemaan –  miksi sikiön olisi kuoltava, jos hän ei ole tehnyt mitään pahaa? On totta, että lapsen pitäminen saattaa olla naiselle liian raskasta, mutta valtio voi auttaa ja tarjota mahdollisuuksia tässä tilanteessa. Valtio voi tarjota lapselle kasvatuksen ja hoitaa häntä. Naiselle jää täysi vastuuvapaus lapsesta, mutta hänelle annetaan oikeus saada lapsi takaisin siinä tapauksessa, että hän ajattelee pystyvänsä kasvattamaan hänet. On siis olemassa muita vaihtoehtoja kuin lapsen elämän päättäminen.

     3.Äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias.

Tämä ei ole mielekäs edellytys, sillä nainen on fysiologisesti puhuen parhaassa synnytysiässä 17-23-vuotiaana.2 On totta, että 40 vuotta on melko korkea ikä lapsen saamiseen, mutta enää nykyisin se ei aiheuta erityisiä ongelmia. Äitien kuolleisuus synnytyksessä Suomessa on noin 5/100 000, eli 0,005 %.3

        4. Naisella on jo neljä lasta.

Eli abortti ehkäisynä. On selvää, että vastuullinen syntyvyys on tärkeä aihe, mutta se ei tarkoita ehkäisyä keinoilla millä hyvänsä. Abortissa tehty vahinko on aina niin suuri, ettei sitä voida harkita ehkäisykeinona. Niin kuin todettiin, abortti tarkoittaa aina elämän päättämistä. On järjetöntä lopettaa elämä perhesuunnittelua varten. Ei myöskään vastaa todellisuutta, että perheet, joissa on enemmän kuin 4 lasta, ovat aina epäinhimillisessä tilanteessa. Nyky-yhteiskunnassa suurikin perhe voi elää hyvin.

Sikiön oikeuksien näkökulmasta ei ole tieteellistä perustetta eikä filosofisia argumentteja sille, että viidennellä lapsella olisi erilaiset oikeudet kuin neljällä ensimmäisellä lapsella. Ihmisarvo ei riipu tilanteesta. Olisi suuri vääryys ajatella, että ihmisillä olisi erilaisia oikeuksia elämään tilanteesta riippuen. Lisäksi se avaa ovet eettisesti arveluttaville ja vaarallisille ajattelutavoille.

      5. Lapsen uskotaan olevan vammainen.

Tämän ehdon tunnustaminen johtaa päätelmään, että kehitysvammainen ihminen ei kuuluu ihmiskuntaan samalla tavoin kuin terve ihminen. Ihmisarvo ei riipu kuitenkaan ihmisen ominaisuuksista, joten kehitysvammaiset ovat aina ihmisiä siinä kuin kaikki muutkin. Näin ollen tämä ehto on moraalisesti kestämätön.

Joskus esitetään kehitysvammaisen sikiökehityksen päättäminen solidaarisuutena. Olemassaolo on kuitenkin aina parempi kuin kuolema.  Tässä tilanteessa kärsimyksen välttäminen tarkoittaa olemassaolon ja päätösvallan riistämistä lapselta, mikä ei ole ongelman korjaamista vaan sen piilottamista. Pysyvä sairaus on aina vaikea tilanne, mutta koska sairaana oleva ihminen on kuitenkin ihminen, hänellä on vielä kyky onnelliseen elämään. Abortti tarkoittaa vauvan onnen kokemisen riistämistä ja toisaalta vanhempien (perheen) onnen jakamisen mahdollisuuden riistämistä.

Vaihtoehtona abortille on valtion ja muiden ryhmien mahdollisuus sekä velvollisuus auttaa kehitysvammaista lasta. Jos perheillä ja sairaana oleville tarjotaan riittävä tuki, he voivat kaikki elää kunniallista ja onnellista elämää.

1Esim. «Abortion linked to mental problems», The Sydney Morning Herald, 03-01-2006. 30-04-2008 tai  David M. Fergusson, L. John Horwood y Joseph M. Boden, “Abortion and mental health disorders: evidence from a 30-year longitudinal study”, British Journal of Psychiatry 193 (2008), 444-451.

2 Wallace WHB, Kelsey TW (2010) Human Ovarian Reserve from Conception to the Menopause. PLoS ONE 5(1): e8772. doi:10.1371/journal.pone.0008772

3 World Health Organization, http://www.who.int/whr/2005/annex/indicators_country_a-f.pdf